Omavaraisemman elämän remonttipäiväkirja

Tammikuun taimia


Tammikuu kiristi yölämpötilat meilläkin lähelle kolmeakymmentä, mutta mikäpä mökissäni on ollessa, kun ei tarvitse huolehtia putkien pamahtamisesta. Puuvajan takaseinä näkyy jo ja säästääkseni polttopuita olen pitänyt vain toista huonetta mökistäni kunnolla lämpimänä. Kylmempi huone käy kuitenkin ihan hyvin versojen kasvattamiseen. 

Tammikuussa multaan laitetut chilit saavat sen sijaan itää keittiön lämmössä. Noh, totuuden nimissä on myönnettävä että mittari on keittiössäkin välillä lähempänä kymmentä kuin kahtakymmentä astetta.


Siemenlaatikkoni pohjalta löytyi päiväysvanhoja härkäpapuja, herneitä ja krassia. Auringonkukan siemenet varastin pihalintujen siemenpussista. Rakastan tuoreita sipulin varsia ja heti kun jääkaapin sipulit ja valkosipulit alkavat vihertää, on niitäkin tökättävä multaan. Versottaminen ja idättäminen on jokavuotinen perinteeni, jonka aloitan yleensä heti joulun jälkeen. 


Vanhasta postauksestani pääsee kurkkamaan kätevää idätystaulukkoa ja lukemaan enemmän idätys ja versotusideoita. 



Terveisin, Stella

Ryhdy Kummitustalon kirjekaveriksi
Mikä on Kummitustalon kausikirje? Lue lisää täältä
SHARE:

5 kommenttia

  1. Kivoja vinkkejä! En ole paljonkaan versoja tai varsinkaan ituja harrastanut, mutta pitäisikö taas kokeilla...
    Tykkään muutoksesta, jonka teit blogiin. Itsestä lähtevät jutut on parhaita, vaikka niitä sitten saisikin lukea harvemmin :)
    Toivotaan että kelit lämpenee ja polttopuita riittää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa kokeilla, nykyään kaikki erilaisia siemeniä saa kaupoista paljon helpommin kuin ennen.

      Poista
  2. Nuorempana idätin usein, perinteisesti sinimailasta ja mungpapuja, versottanut en ole tainnut muuta kuin kauraa ja herneitä. Murun kanssa idätettiin aiemmin innolla, nyttemmin tuntuu vaikealta saada arjessa mitään ekstraa aikaan...keski-ikä vaivaa kai. Ei vaiskaan, elämässä vain on muutamia palasia jotka eivät ole ihan omanlaisia ja se aiheuttaa mulle yleistä apaattisuutta. Mutta rupesin just lukemaan Tove Janssonin elämäkertaa ja jostain syystä lohdutti, kun hänkin oli paljon miettinyt sitä ettei saa kadottaa haluaan tehdä oikeita asioita elämässä (hänen tapauksessaan ilmeisesti maalaaminen vs. muumit).

    Kauniita nuo versot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina ei tarvitse jaksaa kaikkea. Minulle versojen ja itujen kasvattaminen on jonkunlainen kevään tervetulotoivotus ja tärkeä perinne.

      Poista
  3. Ymmärrän, silloin se on tärkeää laittaa niitä nyt. Minä taas kaipaan ituja pääasiassa maun vuoksi. Mutta on totta, ettei aina tartte jaksaa kaikkea.

    VastaaPoista

Blogger Template Created by pipdig