Yksinkertaisemman elämän remonttipäiväkirja

Viisi syytä miksi kasvimaan sato jää käyttämättä

Keväällä selaat innoissasi puutarhalehtiä ja piirrät paperille millintarkat kylvösuunnitelmat. Posti tuo kotiin vähän liian kalliin siementilauksen ja taimien tila ikkunalla loppuu heti alkumetreillä kesken. Intoa riittää vielä kesäkuun alussa, kun taimet muuttavat pihalle ja saat sormesi multaan pitkän talven jälkeen. Jotain kuitenkin tapahtuu kesän aikana ja elokuun lopussa huomaat monen kasvin päässeen kuolemaan, villiintymään tai venähtämään liian suureksi, eikä pakkanen pursuile itsekasvatettuja herkkuja kellarista puhumattakaan. Kuulostaako tutulta?

Mikä meni vikaan? Tässä muutamia syitä miksi kasvimaan sato jää käyttämättä.
Kyllä, olen itse kokeillut kaikkia.


1. Kasvimaa on liian kaukana
Olit ehkä ajatellut hakevasi pihalta päivittäin tarpeet omaan salaattiin ja tuoreet yrtit ruuan päälle. Jos yrttipenkki on pihan perällä, tämä ei tule ikinä toteutumaan. Olemme laiskoja ja jokainen ylimääräinen askel tuntuu työpäivän jälkeen liian pitkältä. Poissa silmistä, poissa mielestä pitää todellakin paikkansa. Lähellä keittiötä oleva kasvimaa sen sijaan innostaa käyttämään ja hoitamaan rehuja ihan eri lailla.

2. Väärät kasvivalinnat
Saitko mummolta kamalasti vahvaa lipstikkaa ja naapurilta leviävää iisoppia? Tai hommasitko hauskan kuuloisia eksoottisia uutuuksia? Tuliko marjoja liikaa, mutta kukaan ei syö hilloa ja juo mehua? Tunnustan, esimerkiksi oma yrttipenkkini pursuilee makuja, joita en osaa vielä käyttää tai joista en oikeastaan edes pidä. Tältä virheeltä välttyäkseni kasvatan paljon helppokäyttöisiä kasviksia ja tuttuja yrttejä kuten ruohosipulia, basilikaa ja persiljaa. Ehdotan myös uusin säilömistapoihin ja resepteihin tutustumista.


3. Huono aikataulutus ja ajanpuute
Toukokuussa odotamme ensimmäisiä retiisejä kieli pitkällä ja elokuussa kasvikset tulevat jo korvista ulos. Siemenpussien kyljessä olevia kylvöohjeita ei tarvitse noudattaa orjallisesti, vaan kasvukautta voi aikaistaa tai myöhäistää, vaikka omien lomien mukaan. Todella monia kasveja pystyy kylvämään kahdesti tai jopa kolmesti kesässä. Jos koko sato valmistuu kerralla, saattaa reippainkin puutarhuri uupua pilkkomiseen, kuivattamiseen, pakastamiseen, hilloamiseen ja pikkelöimiseen.

4. Ei säilytystilaa sadolle
Luin hiljattain viljelyopusta, jossa neuvottiin aloittamaan kotitarveviljely ketjun viimeisestä vaiheesta, eli sadon säilyttämisestä. Ennen kasvimaan perustamista pitäisi siis kunnostaa maakellari, päivittää pakastin ja hankkia kuivuri. Uskonkin että suuri osa sadosta jää hyödyntämättä säilytystilan puutteiden takia.

5. Haukkasit liian ison palan
Joskus kasvimaan sato jää käyttämättä ihan vain siitä syystä että kipinä hommaan sammuu, koska tekemistä onkin liikaa. Viljely on sata kertaa työläämpää kuin tv-ohjelmat, puutarhalehdet ja blogit antavat ymmärtää. Kokemusta on esimerkiksi kaupungin vuokrapalstasta, joka jäi niin huonolle hoidolle, että yritimme nolona hakea perunat salaa yöllä. Emme halunneet kohdata muiden viljelijöiden paheksuvia katseita. En palstaa vuokratessani tajunnut miten iso ala aari oikeastaan on.


Miksi sinulla on jäänyt sato hyödyntämättä, vai jääkö?

Terveisin, Stella

Lue myös:
Osittainen omavaraisuus on pienituloisen palkankorotus
Kolme herkkukasvista joita kannattaa viljellä
Miten teet kasvimaaviljelystä taloudellisesti kannattavaa
Näin perustin kasvimaan puoli-ilmaiseksi

Ryhdy Kummitustalon kirjekaveriksi
Mikä on Kummitustalon kausikirje? Lue lisää täältä

SHARE:

10 kommenttia

  1. Hyvä kirjoitus! Mulla on ensimmäistä kertaa omat viljelykset tulossa ja ne lähti käyntiin aika lennokkaasti. Siinä vaiheessa kun aloin siemeniä ostamaan ja taimia kasvattamaan en pahemmin uhrannut ajatuksia sadon korjuuvaiheelle. Tässä kun odottelen satoa valmistuvaksi, olen alkanut miettiä käyttökohteita. Toki otan ensimmäisen kesän opettelun kannalta, ja katson mitä saan hyödynnettyä ja millä tavalla. Uskoisin kesäkurpitsan ja avomaan kurkun katoavan alta aika yksikön, sen sijaan sitruunamelissaa, ampiaistuoksuyrttiä ja kuolemattomien yrttiä kuivatan varmaan teeksi, ja teetä mulla pursoaa kaapit täynnä jo ennestään. Tässä kuitenkin yritän myös muuttaa ruoanlaittotottumuksiani ja löytää sen tasapainon viljelyn ja ruoanlaiton välille. Ehkä tästä vielä opitaan! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veikkaan että koko elämä on opettelua näiden kanssa! Olen myös huomannut että makunystyröitään voi treenata. Itse en ole suuri mintun ystävä, mutta pikkuhiljaa olen alkanut siitäkin pitämään, minttuja on vielä tosi monen makuisia ja ihan mahtava teeaine.

      Poista
  2. Kuulostaa niin tutulta! Viime vuonna ahnehdin uutuudenviehätyksessä (koska iso oma piha) ihan liikaa. Istutin uusia pensaita, paljon kukkivia koristekasveja ja ruokakasvit ripottelin ympäri pihaa. Rikkaruohojen kitkeminen niiiin laajalta alueelta vei monta tuntia aikaa osoittautuen lopulta yhdellä käsiparilla mahdottomaksi savotaksi. Herkkusuu kani söi mansikan taimet (juuret selvisivät ja tänä vuonna uusiksi) ja kotilot rouskuttivat raparperini. Lopulta ne pihan perällä olevat laatikot hukkuivat heinän sekaan ja jäivät oman onnensa nojaan. Hyvä marjasato saatiin vanhoista pensaista, mutta muuta syötävää omasta pihasta ei tullut.

    Tänä vuonna olin huomattavasti maltillisempi. Kylvämäni kaalit selvisivät kyllä pitkään hengissä mutta lakkasivat kasvamasta. Palsternakat kylvin liian tiuhaan mutta kuivuudesta huolimatta lähtivät kasvamaan. Myös laatikossa oleva peruna kasvaa. Harmittavasti keittiön vesivahingon vuoksi jouduttiin evakkoon, jossa ollaan nyt toista kuukautta. Resurssit kasvimaan hoitoon täältä käsin ovat olemattomat. Jäänee sato saamatta tänäkin vuonna, yrttejä lukuunottamatta. Onneksi vanhat marjapuskat ja omenapuu tekevät satoa kuin itsestään :D muuten taidan tämän kesän keskittyä villivihanneksiin.

    Oppia ikä kaikki, joten vielä lienee vuosia jäljellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parasta tässä on että aina tulee uusi kasvukausi :D En itsekään varmasti saa hommaa toiminaan täydellisesti koskaan. Nuo kotilot ovat kyllä sellainen riesa, että ilo koko hommaan menee :( Toivon etteivät löydä pihalleni ikinä.

      Poista
  3. Ihmisten pitäisi ehdottomasti miettiä juurikin kasvimaansa ja yrttiensä sijoittamista tontille! Itsekin ajattelin perustaa yrttipenkin pihan perälle marjapensaiden ja kasvimaan kaveriksi, mutta sitten pysähdyin miettimään asiaa tarkemmin ja totesin, että kyllä niiden on oltava ulko-oven läheisyydessä, jotta tulevat käyttöön. Sekin tosin tuli todettua, että kasvimaata on laajennettava jo ensi vuonna. Vaikeaa oli aloittelijan arvioida tarvittavaa palstamäärää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen tykännyt siitä että lähellä keittiötä ja ovea on salaatteja ja yrttejä vähän ja sitten kauempana kasvimaalla lisää, jota voi kuivailla talven varalle.

      Poista
  4. Suosittelen selvittelemään mahdollisuuksia monivuotisiin vihanneksiin ja yrtteihin. Näillä kun rakentaa perukset, niin joka vuosi tulee jotain jaksamisesta tai säistä riippumatta. Vanhoista keittiökasveista löytyy vaihtoehtoja, esim. komeasti punaisenakin kasvava tarhamaltsa on mehevä ja komean punaisena kasvava tuttavuus joka kylväytyy ylihelposti itsestään ja on monikäyttöinen pinaatin korvaaja. Muita esimerkkejä monivuotisista: köynnöspinaatti, hyvänheikinsavikka, merikaali, maa-artisokka, suolaheinät, hyvänheikinsavikka, monivuotiset yrtit kuten vaikkapa ruohosipuli, lipstikka, timjami, mäkimeirami, mintut. Toinen mitä suosittelisin on kylvöjen hajauttaminen. Todella monia hyötykasveja voi kylvää syksyllä, tai jopa lumihankeen, jolloin osa puutarhahommien kuormittavuudesta jakautuu niillekin kuukausille, jolloin ei ole niin valtavasti hommia. Hankikylvö vähentää myös taimien koulimis- yms. sisäänulos-harso-totutus-ruljanssia keväällä ja vapauttaa sisältä tilaa muille taimille. Syyskylvöt voi usein tehdä myös niin myöhään että varsinainen sadonkorjuuaika on jo ohi, eikä tarvitse jaksaa kaikkea samaan aikaan. :) Maire A

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiitos noista alkupään kasvivinkeistä. Osa oli sellaisia mitä kirjasin ylös yhdestä Tanskalaisen maajussin jakossa ja aion ehdottomasti kokeilla nyt kun tiedän missä tulevat vuoteni vietän. Tuo lumen päälle kylväminen on myös kiinnostanut.

      Poista
  5. Lisätään listaan vielä mustajuuri ja parsa. :) Siemeniä olen hankkinut mm. Hyötykasviyhdistykseltä ja Maatiaiselta, joiden listoja tutkimalla löytyy varmaan lisääkin vanhoja monivuotisia. Osa perennoistahan on myös syötäviä, mutta tästä ei ole omakohtaista kokemusta. Kiinnostaisi kokeilla esim. kuunliljaa ja vuohenkellon juurta, joiden olen lukenut olevan syötäviä, on vaan vielä kynnystä käydä puputtaan pihan perennoja.. :D
    Olen hankikylvön suuri fani, ja jo vuosia laittanut vaikka mitä tammikuussa purkeissa hankeen kasvamaan, perennoista vihanneksiin. Ai sitä helppouden määrää kun siemenet lähtee hyvin aikaisin keväällä kasvuun suoraan ulkona! Ei mitään honteloita kylmänarkoja taimia enää! Syksyllä tulee kylvettyä oikeastaan enää valkosipulit.
    Käytännössä kylvän laakeisiin muovisiin kaupan dynoihin, pari päivää pidän kylvöksiä sisällä, ja sitten hankeen. On vain huolehdittava että kylvöt ovat lumen alla, eli heittelen sitten lumien sulaessa vaan lisää lunta päälle. Tähän on joku suositeltu aikakin kauanko pitäis kylvösten lumen alla olla (olikohan n. 6vkoa minimissään jos oikein muistan), mutta välillä on ollut vähemmän lunta, ja välillä hankikylvöt ovat myöhästyneet jonnekin maaliskuulle, ja aina on silti suurin osa onnistunut. :) Maire A

    VastaaPoista
  6. Monivuotisten kasvien valikoima on myös armollinen sille, ettei joku vuosi vaan jaksa.. Esim. viime syksyn sadonkorjuun aikaan olin erittäin raskaana, niin sinnepä jäi tätä vuotta odottamaan maa-artisokat yms. Ei tarvi potea huonoa omaatuntoa jos ei vaan jaksa tai kiinnosta, tai harmitella hukkaan menneitä siemeninvestointeja, vaan ens vuonna sitten uudella innolla! Maire A

    VastaaPoista

Blogger Template Created by pipdig