Yksinkertaisemman elämän remonttipäiväkirja

Vuoden kestänyt betonilaatan ja hiekkatäytön muutos rossipohjaksi

Nyt kun remonttini ensimetreistä on kulunut vuosi, ajattelin tämän kuvasarjan avulla näyttää miten mökkini lattiarakenne muuttui märästä hiekkatäytöstä ja hajonneesta betonilaatasta hengittävään tuulettuvaan rossipohjaan. Kannattiko muutos? Kyllä! Tekisinkö saman homman uudelleen? En ikinä! Onneksi mökkini korjattava puoli on vain 25 neliötä, koska suuremman talon kanssa emme olisi omin voimin enää selvinneet. Tähänkin meni vuosi!

Betonilaatan ja hiekkatäytön muutos rossipohjaksi 

Homma lähti liikkeelle tietenkin purkamisella. Lattian rakenne oli alhaalta ylös: hiekka, ohut betonivalu, bitumi/muovi, purueristys, lasivilla, lautalattia, levy ja tietenkin muovimatto. Käsin purut tuntuivat yllättävän kuivilta. Välillä mietinkin onko tämän "riskirakenteen" hajottaminen ylipäätään tarpeellista. Ongelmahan oli, että maata vasten ollut hiekka ja mahdollisesti huonosti bitumilla käsitelty tai jopa haljennut betoni nosti kosteutta laatan päällä olevaan puruun, lasivillaan ja puurakenteisin.


Päällisin puolin kaikki näytti melko hyvältä. Lattia oli avattu aikaisemminkin ja joihinkin kohtiin oli laatan päälle lisätty muovia ja purun pintaan lasivillaa. Raikkaassa ulkoilmassa avatut purusäkit haisivat kuitenkin selvästi homeelle ja sainkin purkutöissä pahoja limakalvo-oireita suojista huolimatta, projektin aloittaminen oli välttämätöntä.


Puurakenteiden ja purun purkaminen oli vielä helppoa. Ohut betonilaattakin murtui hyppimällä pieniksi paloiksi ja oli helppo nostella pois.


Hiekan seasta paljastuneet kiviröykkiöt sen sijaan pistivät hikoilemaan. Hiekan kantaminen ja kivien kampeaminen vei useita päiviä ja kävi rankasta treenistä. Hiekka poistettiin, jotta saatiin tilaa rossipohjalle ja sen tuuletukselle.

 

Jotkut kivistä olivat liian suuria nostettaviksi. En halunnut ostaa kalliita laitteita kivien hajottamista varten, joten ne päädyttiin kaivamaan vain syvemmälle maahan.


Hiekan alta paljastuikin sitten projektin ongelmakohdat. Keskusmuuri jäi hiekan poiston jälkeen kiikkumaan kiven reunalle aivan tyhjän päälle. Kuvassa sitä on jo vähän tuettu, ettei koko mökki sortuisi niskaan. 


Toinen yllätys löytyi pihalta. Samaan aikaan talon ympärille tehtiin salaojia. Kävi ilmi ettei sokkeli jatkunut senttiäkään maan alle. Heikko betonisokkeli oli täälläkin rakennettu vain muutamien kivien varaan. Salaojat tehtiin hyvin hellästi vähän kauemmas talosta.


Hellästä työstä huolimatta huonosti tehty sokkeli mureni joistakin kohdista palasiksi. Mökkiin pystyi koko viime kesän ryömimään sisään. 


Sokkelia tuettiin uudella "vararenkaalla". Samalla saatiin pinta johon patolevy oli mahdollista kiinnittää.


 Joka jäi ihan kauniisti piiloon maan alle.


Sisällä muuri sai komean uuden jalustan, joka ei enää liikahda mihinkään.


Sisällä tuhottiin myös lattian alla ollut vanha perunakellari, joka keräsi mukavasti maakosteutta ja jonka puurakenteet olivat ostovaiheessa kauniin valkoisen kasvuston peitossa.


Sokkeliin porattiin kauhunsekaisin tuntein reiät tuulettuvaa alapohjaa varten. Sokkeli ei onneksi hajonnut enempää. Alajuoksun lahovauriot korjattiin uudella puulla. Sen jälkeen projektissa päästiin lopulta tekemään uusia lattiarakenteita. 


Uusi rakenne toteutettiin puun, pellavariveen, muovittoman ruskean rakennuspaperin ja Termex green -villan avulla täysin hengittäväksi.


 Seuraavaksi vuorossa on lattian pintakäsittely. Mikä fiilis! 


Terveisin, Stella

Lue myös:

Haluatko luovaa sisältöä vasaralla, viikatteella ja virkkuukoukulla suoraan sähköpostiisi kerran kuukaudessa?


Mikä on Kummitustalon kausikirje? Lue lisää täältä.

SHARE:

10 kommenttia

  1. Elävästi kyllä muistan tuon tunteen, kun ekaa kertaa pääsi tallustelemaan kunnon lattialla :) Isot onnittelut!
    Tuo ilmassa leijaileva keskusmuuri on kyllä hurjan näköinen. Eipä ole sen rakentaja aikoinaan lähtenyt turhia keulimaan millään tukemisella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tajua miten se on kestänyt nämä vuodet miltei pelkän hiekan varassa. Yhden hakeaman sain noihin "ulokkeisiin" muurin sivuilla aikaiseksi, kun en tajunnut tukea riittävän ajoissa.

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Nojaa, pikkuhiljaa viikonloppuisin hommia on tehty.

      Poista
  3. Huh, melkoinen urakka! Näyttää jo kovasti hyvältä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ollut hommaa, kun olemme omin voimin väsänneet. Tietty isolla talkooporukalla ja maksetuilla työmiehillä homma olisi ollut ihan eri.

      Poista
  4. Hyvältä näyttää! Kokemuksesta tiedän, että lattia jalkojen alla on kyllä mahtava tunne puru, betoni ja hiekka leikkien jälkeen.:D Vieläkun meillä saataisi lopullinen pintamateriaali kaikille lattioille niin irtoaisi vähemmän betonipölyä ja voisi harkita ilman kenkiä sisällä kävelyä.:)

    VastaaPoista
  5. No huh, mikä homma - uskon. Mutta aivan mahtava tunne varmasti nyt: tiedät, mistä talo koostuu ja tuennat varmasti tarpeelliset, joten voit nukkua yösi rauhallisin mielin terveessä, tukevassa talossa! Onnea!

    VastaaPoista

Blogger Template Created by pipdig