Yksinkertaisemman elämän remonttipäiväkirja

Tehot irti puuliedestä! Käytätkö omaasi oikein?

Nyt kun koko Suomi kärvistelee pakkasessa, tuntui muiden listalla olevien aiheiden sijaan hyvältä kirjoittaa muutama sana puuliesistä ja niiden käytöstä. 

Vanhoja liesiesitteitä on hauska selata, vaikkei mitään tietoa kaipaisikaan

Mielestäni vanhaa taloa ei voi olla ilman puuliettä, ja se oli minulle tärkeimpiä kriteereitä taloa etsiessäni. Puuliedessä on vain sitä jotain. Nyt taloni puuliesi on nostettu syrjään remontin tieltä, mutta ehdin sitä kokeilla ennen purkutöiden aloittamista. Tämä ehkä 70-luvun kapine oli ollut vuosikausia talon tärkein lämmönlähde ja toimi vieläkin moitteettomasti. Vanhempi liesi olisi ehkä kauniimpi, mutta nopeasti lämpiävä ja nopeasti jäähtyvä peltinen liesi on oikeasti kokkailuun sopiva, toisin kuin edellisen kotini ylemmän kuvan mukainen 40-luvun Kotiliesi, jonka uunia ei saanut millään lämpimäksi. Kotiliedet ovat kuitenkin tosi yleisiä, joten jaan uudelleen vinkkini Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista. Sieltä pienpainatteista hakemalla oman lieden mallin mukaan löytää arvokasta lisätietoa ja käyttöohjeita eri vivuille ym., jotka ainakin minulle vielä pari vuotta sitten olivat täysi mysteeri.

Puulieteni ohjelämpötilat ovat erittäin sympaattisia. Gluteeniton kasvissyöjä ei näistä paljon hyödy :D

Puuliedet on tehty kokkausta varten ja siinä käytössä ne toimivatkin parhaiten ja säilyvät pisimpään hyväkuntoisina. Säälittää pelkästään koristeena nököttävät liedet, vaikka itsekin olen siihen kesäkaudella sortunut. Näin pakkasilla moni kuitenkin miettii saisiko puulieden varamaan lämpöä pidempään. Vinkkejä tähän on keksitty monia.

  • Vesisäiliön täyttö hiekalla. Vesisäiliöt ovat järjestäen puhki vanhimmissa liesissä ja vanhan säiliön täyttäminen hiekalla voi olla kannattavaa. 
  • Kivien lisääminen uuniin tai liesilevyn päälle varaavaksi massaksi. Kivinä voi käyttää tiiltä, vuolukiveä tai tulitiiliä. Kivien lisääminen uunin sisälle lienee harmitonta, mutta jos lieden päällisen kerää tiiviisti täyteen kivitavaraa ja lämmittää liikaa, on riskinä että liesilevy vaurioituu. Sama riski on tyhjää liettä lämmittäessä. Lieden päällä tulisi aina olla jotain vastaanottamassa lämpöä etteivät levyt käyristy. Kannattaa selvittää oman lieden kohdalla milloin lämpö ohjautuu vain liesilevylle ja mistä vivusta vääntämällä lämpiää myös uuni.
  • Suuren vesikattilan lämmittäminen liedellä. Tämä on varmasti oiva keino silloin jos lämmintä vettä tarvitsee muutenkin. Ilman kantta hönkivä kattila saattaa tosin joskus tuottaa liikaa kosteutta huoneilmaan. Markkinoilla on aika käteviä hanallisia suuria kattilamalleja, jotka sopivat tähän tarkoitukseen hyvin.
  • Kamiina- eli liesipuhallin. Vaikka puulieden varaavuutta ei näillä vinkeillä saakaan huimasti paremmaksi, kamiinapuhallin on ehdoton hankinta. Se auttaa lämmön leviämisessä koko asuntoon ja on takuulla harmiton lieden rakenteille.
  • Säännöllinen lämmittäminen. Puuliesissä itsessään ei ole suurta varavaa massaa, mutta muurissa on. Riippuen puulieden mallista, savulle voi olla pidempiä tai lyhyempiä kiertoreittejä piippuun, jolloin muuri lämpiää enemmän tai vähemmän. Vaikkei olisikaan, väitän että säännöllinen lämmittäminen varastoi aina suloista lämpöä muurin. Tästä syystä itse suosin aina vähän suuremman puumäärän polttamista, jotta muurikin lämpiää.
  • Liesipeitto/Hellanpeitto? Tähän törmäsin pari vuotta sitten ja nyt huomasin että liesipeittoa käsittelevä juttu oli hävinnyt netistä (ehkä Rihmaston sivuilta). En ole siis itse liesipeittoa kokeillut ja jos joku tietää aiheesta lisää, vinkatkaa! Ilmeisesti kyseessä on itsetehty paksu peite, joka levitetään lieden päälle lämmityksen jälkeen. Jälkilämmössä voi peiton alla hauduttaa vaikka ruokaa ja peite hidastaa lieden kylmenemistä.
    Jälkihuomio: lukijani vinkkasi jutun uuden sijainnin ja pääset lukemaan hellanpeiton käytöstä täällä.
Kamiinapuhallin ja vuolukivet Porinmatin päällä 

Apumieheni tuunattu pikkuliesi

Ja vielä yksi puuliesiin liittyvä vinkki. Monen lieden ongelma on huono veto, jolloin savu puskee sytytysvaiheessa liesirenkaiden ja liesilevyn väleistä huoneilmaan. Hyvin varustetuista rautakaupoista voi ostaa palonkestävää nyöriä, jolla välit voi tiivistää ja savuttaminen vähenee.

Terveisin, Stella

Sinua saattaa kiinnostaa myös aikaisempi kirjoitukseni:
10 tapaani säästää lämmityskuluissa vanhassa talossa


Ryhdy Kummitustalon kirjekaveriksi
Mikä on Kummitustalon kausikirje? Lue lisää täältä

SHARE:

12 kommenttia

  1. Hellanpeitto artikkeli löytyy omavaraopiston sivuilta. Tässä linkki: http://omavaraopisto.fi/artikkelit/ linkin takaa löytyy useita artikkeleita..

    VastaaPoista
  2. Tuo liesipuhallin olisikin älyttömän näppärä, kiitos vinkistä! Meillä talon kylmemmässä huoneessa ei ole tulisijaa, ja näillä pakkasilla olisi kiva saada täältä köökistä vähän tehostettua tuota lämmön liikkumista myös tuohon tilaan, missä nukutaan ja oleskellaan.

    Olen kanssasi ihan samaa mieltä, kyllä puuliesi vaan kuuluu vanhaan taloon. Omaa taloa etsiessä se olikin niitä harvoja asioita, joista en suostunut tinkimään. Tuli jo edellisessä rintsikassa asuessamme opittua, että vaikka kuinka jäätyisi vesiputke, autot ei käynnistyisi ja menisi sähköt ja hermot, niin puuhella pelastaa aina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo puhallin on hyvä, ihaninta on se että se on täysin hiljainen ja huomaamaton. Edellinen kotini oli korkeampi ja siellä härveli auttoi kierrättämään ilmaa niin ettei kaikki lämpö ollut katossa. Nyt tuuletin on lainassa apumiehen kodissa, jonka yläkerran kaksi huonetta lämpenee Porinmatilla ja tuulettimella.

      Poista
  3. Minullakin on kodin sydän, puuhella, ja "pikaruokaa" varten lämpölevy - sähköhellaa ei ole lainkaan. Vesisäiliö on ehjä ja hyvä (uusittu ?) mutta unohdan sen olemassaolon aina koska liedellä pidän 25 l hanakattilaa, joka on näppärä kuuman veden saamiseksi putkittomassa talossa. Puuhellamallissani on kaksi uunia, paisto- ja lämmitysuuni, näin oletan. Onneksi on vain yksi vipu (uunien välissä sivussa), jota olen pitänyt uunien välisenä lämmönjakajana mutta kun mainitsit että vipuja on levyn ja uunin väliseen lämmönjakoonkin niin täytyypä tutkia asiaa, jos se onkin sellainen. Alimman uunin täyttöä olen miettinyt kun en sitä käytä ja on mielestäni se lämmitysuuni. Hellassani ei ole mitään merkkiä eli en tiedä kenen valmistama se on, en ole löytänyt netistä samanlaista enkä ennen muuallakaan nähnyt mutta olisi kiva löytää joku seloste miten tuo oikeasti toimii - siihen saakka mennään mututuntumalla :)Kamiinalämmittimen hankin viime syksynä ja on ihan toimiva, varsinkin jos hellan vieressä kauemminkin joutuu seisoskelemaan - ei tule kuuma kun lämpö leviää ympäristöön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin mietin pärjäisinkö pelkästään puuliedellä, noh, pärjään tällä hetkellä yhdellä hellalevylläkin, mutta välillä kaipaan uunia. Ihanin olisi oikein kunnon iso vanha leivinuuni ja hella. Tuo peltinen härvelini on kyllä siitä kiva, että se varmaan kesäkäytössäkin jäähtyy nopeasti.

      Poista
  4. Meillä liesi vielä odottaa käyttöön pääsyä, mutta haaveilen jo ensi talven pakkasista liettä ihaillen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama täällä. Tuossa oma nököttää roinavuoren alla, sitten joskus <3

      Poista
  5. Moikka. Meillä on tuollainen vanha kotiliesi. Viime talvena meni se vesisäiliö puhki iän myötä. Mietin että mahtaisiko Leca- sora käydä sen täyttämiseen hiekan sijaan? Olisi niin paljon kevyempää ja leca-sora tehdään savesta joten eikös sekin varaisi lämpöä? Ja vielä yksi plussa että lecasoraa löytyisi kaupoista tähän vuodenaikaan - hiekkaa taas ei.

    Ja kiitos kivasta blogista, olen ollut vakiolukijasi alusta saakka. Yhteiset ovat harrastukset näemmä, täälläkin viikate ja vasara heiluu vanhojen talojen parissa puutarhoineen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa. Hmmm... en osaa sanoa tuosta lecasorasta, ehkä. Eristeenähän sitä käytetään. Jotenkin tuntuisi että se ilmavana aineena ei niin hyvin varaisi lämpöä, mutta empä ole mikään asiantuntija :D
      Kiva kun olet jaksanut roikkua mukana.

      Poista
  6. Hirmuisen hyviä vinkkejä :) Juttelin itse yhden uuniasiantuntijan kanssa tuossa syksyllä ja hän oli sitä mieltä, ettei uunin päälle kannata kasata mitään lisäpainoa, ainakaan kovinkaan paljon, sillä uunin pintalevy saattaa painua. Uunin sisälle suositteli laitettavaksi tasaisesti, sopivin ilmaraoin vuolukivinoppaa esimerkiksi, mutta ei sinne uuniinkaan liikaa kannata latoa, kun ne ei ole suunniteltu kannattelemaan määräänsä enempää painoa. Toki tuokin riippuu siitä uunin mallista, onko pohjamuutarru, jaloilla seisova vai mikä, mutta pintaladonta kuitenkin voi aiheuttaa helpommin ongelmia kuin uuniladonta, hänen mukaansa.

    Meidän piti niitä vuolukivinoppia, siis vuolukivisaunakiviä hankkia, mutta arvaa vaan onko muistettu :D Ne on olleet mielessä kyllä, mutta kun eivät ole vastaan tulleet muistuttamaan asiasta, niin on unohtunut koko homma. Niille olisi kyllä ollut näyttöä nyt, kun on ollut kovat pakkaset pidempään ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu niin yritinkin tuonne kirjoittaa, ettei lieden päälle kannata kamalia määriä kiveä latoa. Nyt muistankin että sulla oli aikaisemmin juttua niistä noppamallisista kivistä. Itse olen ollut niin pihi että on kelvannut ne kivet mitä on sattunut nurkista löytymään.

      Poista

Blogger Template Created by pipdig