Yksinkertaisemman elämän remonttipäiväkirja

Tee itse virkkuukoukkuja omenapuun oksista

Kiinnostaisiko itsetehdyt virkkuukoukut? Aurinko hellii nyt omenapuiden leikkaajia ja muita pihalla touhuajia. Ajattelin näyttää yhden hauskan tavan hyödyntää pienimmätkin oksanpätkät. Tietenkin tähän hommaan käy melkein mikä tahansa metsän oksa, mutta omenapuusta syntyy nopeasti todella kauniita ja ennen kaikkea persoonallisia virkkuukoukkuja. Suosittelen kokeilemaan, vaikket olisi ikinä tehnyt puusta mitään. Näillä pikku ohjeilla onnistut varmasti ja varoitan, touhuun jää koukkuun (ha ha).


Itsetehdyt virkkuukoukut

(huom. pienet kuvat aukeavat suuremmaksi klikkaamalla)

Kuva 1. Tarvitset hommaan haluamasi paksuisia puun oksia, terävän puukon, oksasakset tai pienen sahan, hiomapaperia esim. karkeudessa 120 ja 220 sekä viivoittimen, jos haluat tehdä tietyn kokoisia virkkkuukoukkuja.

Kuva 2. Aloita valitsemalla sopiva oksan pätkä. Voit viivoittimella mitata oksan halkaisijan suunnitellessasi koukun kokoa. Hauskempaa on kuitenkin ottaa vain oksa, joka tuntuu omaan käteen sopivalta. Saatat huomata, että vähän kaareva puu istuu kämmeneen paremmin. Tietenkin myös käyttämäsi virkkausote vaikuttaa oksan valintaan. Jos käsittelet puukkoa ensimmäistä kertaa, aloita vähän paksummasta oksasta. Kuori kuori pois ja pätkäise puu sopivan mittaiseksi. Tasoita hiomapaperilla 120 suurimmat epätasaisuudet. Hiominen on helpointa niin, että paperi on pöydällä ja vain oksaa liikutellaan paperin päällä.

Kuva 3. Veistä tai hio oksan toinen pää vähän pyöreäksi ja aloita koukun vuoleminen. Jos valitsit kaarevan oksan, mieti tarkkaan mille puolelle koukku tulee. Paina puukolla kohtisuoraan ja vähän ylöspän, sekä vuole viistosti viillon vierestä, kuten kuvassa.

  

Kuva 4. Jatka koukun vuolemista, kunnes se on riittävän syvä. Voit ottaa mallia valmiista virkkuukoukusta työn kaikissa vaiheissa.

Kuva 5. Kavenna koukkua vuolemalla puuta pois molemmilta sivuilta.

Kuva 6. Käytä hiomapaperin kulmaa ja hio koukun reunat V-kirjaimen malliseksi.

  

Kuva 7. Pyöristä vielä koukun pää lopulliseen muotoonsa hiomalla ja käy läpi muut sivut ensin karkeammalla, sitten hienommalla hiomapaperilla. Pienet epätasaisuudet varressa eivät haittaa, mutta itse koukusta pitää saada mahdollisimman sileä, ettei lanka tartu kiinni. Kokeile välillä, miten virkkaus sujuu ja jatka viimeistelyä, kunnes lanka kulkee sujuvasti. Valmiin koukun voi vaikka öljytä, minulla sattui olemaan parafiiniöljyä.


Itse innostuin koukkujen teosta todella ja on pakko jatkaa veistoharjoittelua. Ihanaa puuhaa muun remontin keskellä. Pääsiäisenä mökilläni touhutaan lattioiden parissa ja toivon todella, että nämä upeat aurinkoiset kelit jatkuvat. Ehkä tauoilla ehtii vähän virkkaamaankin.


Olisiko tästä ollut hauska nähdä ohjevideo? Olivatko ohjeet ymmärrettävät?

Pakko vielä loppuun laittaa kuva talouden todellisesta oksamestarista. Banton-mummon lempipuuhaa pihalla on erilaisten puiden, pensaiden ja oksien repiminen. Olin ajatellut, ettei omenapuuta tarvitse enää leikata, mutta mummolla on selkeästi omat suunnitelmansa.


Terveisin Stella

Ai niin! Sunnuntaina on taas Kummitustalon kausikirjeen aika. 
Luvassa on todellinen talonhalaajien ensiapupaketti. Paljastan kirjekavereilleni salaisen aseeni vanhojen talojen sielunelämän ymmärtämiseen. Jos haluat saada kirjeeni, liity kirjekaveriksi ennen pääsiässunnuntaita. 


Mikä on Kummitustalon kausikirje? Lue lisää täältä.

SHARE:

7 kommenttia

  1. Voi vitsit miten hienoja! Tämän kevään ihanin ja sympaattisin idea :) <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedätkö, mustakin näistä tuli tosi kivoja! Harvoin pystyn omista jutuista näin sanomaan.

      Poista
  2. Loistoidea! Lähteekö kuori irti helpoiten tuoreesta oksasta? Vaatii varmaan kuivuttua enemmän työtä? Mietin vaan, että jos nyt en ehdi veistämään, mutta kerään oksat talteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin. Tuoreena kuori on tavallaan irti ja on siis helppo vetäistä pois. Voi verrata pajupillin tekoon :) -Minde

      Poista
    2. Omat oksani olivat sisällä kuivumassa varmaan pari kolme viikkoa. Pinta oli kuivunut, mutta hyvin lähti kuori vielä irti. Paksumpi kepukka oli vielä kosteahko ja helposti työstettävissä.

      Poista
  3. Ihan paras idea! Mulla on marsujen jyrsimiä (kuorimia) omenapuun pätkiä vaikka kuinka, olen säilyttänyt niitä sitä varten jos niistä joskus tekisi jotain. Marsuille kun pitää antaa kaikenlaista kovaa jyrsittävää ja omenapuu on niitten suosikkki :)
    - AnniN

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Opetat vielä marsut järsimään koukut? :D Eikun oikeesti, sullahan on matskut valmiina, eikun hommiin.

      Poista

Blogger Template Created by pipdig