Viisi vuotta ilman telkkaria, radiota ja sanomalehteä!

Muuttuuko ihminen ollessaan vuosia ilman telkkaria, radiota ja lehtiä? Kyllä!
Kehotan sinuakin kokeilemaan edes pientä lakkoa tiedotusvälineistä.


Kun Fantan-koira tuli minulle puolivuotiaana, pisti se eroahdistuksissaan digiboxin säpäleiksi. Uutta ei ikinä hankittu. Kyseinen koira täyttää keväällä kuusi vuotta, joten onhan tässä jo jonkin aikaa pärjätty ilman tuota olohuoneen hypnotisoijaa. Noh itseasiassa, ilman olohuonetta (tarkoitan olohuoneella tilaa joka on pyhitetty ainostaan telkkarin palvomiseen) olen elänyt siitä lähtien kun muutin pois kotoa. Television lisäksi radion kuuntelu, tai sanomalehtien tilaaminen ei ole myöskään kuulunut arkeeni, vaikkei minulla mitään niitä vastaan olekaan. Näiden viiden vuoden aikana minusta on tullut vähän kaikesta ulalla oleva, omassa maailmassa viihtyvä outo herkkis.

Tässä vaiheessa moni miettii onko tämän taustalla joku elämää suurempi ideologinen syy? Eipä juuri. Näin on vain käynyt, kun on ollut muutakin tekemistä. Kuten monen, minunkin ohjelmien katselu on siirtynyt nettiin. Välillä katsoin enemmänkin sarjoja Areenasta, mutta nyt sekin on jäänyt hyvin vähälle. Laskin että olen esimerkiksi viimeisen kahden viikon aikana katsonut yhden pätkän Neiti Marplea. En tiedä muita tv:n katseluun tarkoitettuja alustoja kuin Areena ja Ruotsin SVT play. En edes tiedä montako kanavaa Suomessa tällä hetkellä näkyy normitaloudessa tai minkä nimisiä ne ovat.

Uusimmassa Anna-lehdessä kerron ehkä telkkarittoman elämän varjopuolista, 
nimittäin harrastusten ylisuorittamisesta

En tiedä montaa muutakaan asiaa. Joku voisi sanoa, että elän omassa todellisuudessani ja olenkin usein ulkopuolinen kahvipöydän keskusteluaiheista. Olen kiitollinen, jos joku kertoo minulle tärkeistä elämääni vaikuttavista asioista, kuten tulevista junalakoista tai lumimyrskyistä, koska on hyvin mahdollista etten tuota tietoa muuten saa. Presidentinvaalitkin hokasin vasta postilaatikkoon tulleesta äänestyslapusta. Sen sijaan minua ei välttämättä kiinnosta julkkisten toilailut tai kaikki politiikan viimeisimmät ikävät käänteet. Työkaverini ja lähipiirini ovat tähän jo tottuneet, mutta kyllähän autuas tietämättömyyteni asioista aiheuttaa välillä kummeksuntaa, enkä aina itsekään ole asiasta ylpeä. Onneksi olen töissä museossa, jossa ei tarvitse olla niin ajan hermolla.


Noh, koska apumieheni kotona on telkkari ja olen sitä välillä yrittänyt katsoa, huomasin mitä tapahtuu jos elää pitkään ilman tuota laitetta.

1. Aistit herkistyvät
Koska olen viime vuodet katsonut paljon pientä liikkuvaa kuvaa, hiljaisella äänellä ja ilman mainoksia tulen hulluksi siitä miten äänekkäitä ja nopeatempoisia tv-mainokset ovat. En pysty katsomaan ohjelmia, jotka on editoitu liian lennokkaasti. Olen myös meinannut lähteä pois elokuvateatterista, koska erikoistehosteet ovat olleet minulle aivan liikaa. Ilmiötä on vaikea kuvailla sitä kokemattomalle, mutta osoittaa miten muutumme ja totumme pitämään normaalina jatkuvaa television kautta tulevaa ärsyketulvaa. Kun se poistetaan, aistit saavat lomaa.

2. Painajaiset vähenevät, ja unet paranevat, mutta sitä muuttuu kaikin puolin vähän herkkikseksi
Katsoin ennen paljon rikossarjoja ja pidin niistä. Jotenkin niiden katselu vain jäi ja huomasin että valtaosa painajaisistani katosi. Silloin kun osaan vaihtaa kännykän kirjaan nukkumaan mennessä, myös unenlaatuni paranee huimasti. Nyt en enää uskallakaan katsoa jänniä sarjoja. Minusta on tullut ihan nynny. Joulun alla katsottu Onnelin ja Annelin talvikin aiheutti minulle sydämentykytyksiä ja samalla suurta hupia siskontytössäni.

3. Säästyy rahaa
Tätä ei moni halua uskoa, mutta väitän säästäneeni kamalasti rahaa koska en näe telkkarin mainoksia tai kotiini ei tule mainosjakelua postin kautta. Mainokset ovat tehokkaita, innostun aivan liikaa kaikenmaailman Bilteman ja Hongkongin kuvastoista, en todellakaan halua niitä kotiini. Koska en altistu jatkuvalle mainostulvalle, uskon myös erottavani mainokset ympäristöstäni helpommin kuin muut. Piilomainontaa on kaikkialla. Niin ja säästyyhän sitä rahaa siinäkin ettei tarvitse ostaa hulppeita telkkarin katseluun tarkoitettuja laitteita.


4. Ruudun tuijotteluaika vähenee
Tämä on itsestäänselvää, mutta syitä on monia. Jos ohjelman katsominen vaatii läppärin hakemista, avaamista ja pätkän etsimistä netistä, sen yleensä tekee vasta kun on oikeasti hyvä hetki. Koko ajan taustalla pauhaamassa oleva telkkari on pahin aikasyöppö minkä tiedän. Silloin tulee helpommin jäätyä ruudun eteen ilman syytä. Koska en näe mainoksia tarjolla olevista ohjelmista, katseluaikani on vähentynyt vuosi vuodelta. En enää tiedä minkä nimisiä ohjelmia hakisin, eivätkä saatavilla olevien ohjelmien nimet sano minulle yhtään mitään. Tässä olisi kehitysehdotus areenalaisille, ohjelmien kuvaukset tulisi ehkä kirjoittaa niin että ne kiinnostaisivat myös sellaisia, joille ohjelma ei ole entuudestaan tuttu.

5. Tulee katsottua laadukkaampia juttuja
En ole mikään yli-ihminen. Kyllä minäkin selaan lehtiä, kuulen joskus radiota, katson ohjelmia ja roikun liikaa somessa. Suurin ero on siinä että haen haluamani materiaalin aktiivisesti itse. Koen että telkkari ohjaa meitä katsomaan liikaa sellaista, mitä emme tarvitse ja silloin kun voisimme tehdä jotain ihan muuta. Jokaisen olisi terveellistä pitää tv kiinni vaikka kuukauden ajan ja katsoa mitä tapahtuu. Minusta on parempi ankeiden päivän uutisten sijaan lukea vaikka Tuuma-lehden rakennusperintöjuttuja tai korvata sadas kausi Voice of Finlandia youtuben omavaraisesti elävien tyyppien videoilla maanviljelystä. Radion kuuntelua opettelen uudelleen, mutta kehitys on hidasta. Muutaman hauskan podcastin sen sijaan olen löytänyt kuunneltavaksi. Podcastien kuuntelu on mukavaa remonttia tai käsitöitä tehdessä.


Minkälaisia kuuntelu-, katselu- ja lukemistottumuksi sinulla on?
Voisitko olla kokonaan ilman telkkaria?


Luovaa sisältöä vasaralla, viikatteella ja virkkuukoukulla suoraan sähköpostiisi?


SHARE:

45 kommenttia

  1. Ilman telkkaria olisin mielelläni, mutta radiosta en luopuisi. Olen melkein kipeä, kun olympialaisten takia arkeni ja lomani pelastaja, rakas ystäväni Yle Puhe on kaapattu urheilulle. Jos lopettaisin digihesarin tilauksen, voisin ehtiä aamulla ajoissa töihin :D Kieltämättä viime aikoina on tullut välillä olo, että haluaisi olla vähemmän ajan hermolla ja keskittyä rauhassa itselleen tärkeisiin juttuihin. Mielenkiintoinen ihmiskoe sulla siis ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu urheilu ei kiinnosta täälläkään. Jos on ihmistyypiltään sellainen että potee "maailmantuskaa" kaikesta pahuudesta, on ihan hyvä olla välillä vähemmän ajan hermolla. En kyllä sano että sitä tarvitsee tosin viedä ihan näin pitkälle.

      Poista
  2. Minäkin pystyisin olemaan ihan hyvin ilman telkkaria ja käytännössä olenkin, radioa kuuntelen aina välillä, mutta kannettava onkin sitten minulle se telkka;) Katson paljon sarjoja sieltä ja joskus elokuviakin (Areenassa on ilmaisia), siinä suhteessa olen samanlainen kuin sinä, että uutisia en mielelläni katso (maailma on liian paha, miksi sekoittaa pieni pää sen takia), politiikkaa katson sivusilmällä, koska rakas mieheni seuraa sitä kovasti, itseäni se ei kiinnosta. Kaikkea hyvää sinulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse toivoisin sellaista minun tarpeisiini suodatettua uutiskanavaa. Turhat jorinat ja sodat pois ja vain omaan arkeen vaikuttavat jutut :D

      Poista
  3. Telkkaria ei tule muuten katseltua, mutta joka ilta katsomme HerraMiehen kanssa dvd:ltä yhden jakson jotakin sarjaa... Keväisin ja kesällä jotkin puutarha ohjelmat myös kiinnostavat, mutta usein ei aikaa tunnu löytyvän niien katseluun kun kaikki muu menee edelle :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puutarhajuttuja minäkin tykkään katsoa, varsinkin Ruotsin puolelta.

      Poista
  4. Minä en halua elää ilman televisiota! Meillä sieltä katsotaan lähinnä uutisia, dokumentteja, ajankohtais- ja keskusteluohjelmia, luontojuttuja ja sen sellaisia. Television katselu painottuu yleensä talviaikaan.

    Yleensä ei seurata mitään tosi-tvohjelmia, paitsi Sohvaperunoita. Sarjoista ei seurata muuta kuin Tanskalaista maajussia ja Siltaa, joka nyt loppuikin.
    Meillä on yli 50 tuumainen, kaarevanäyttöinen, "kallis" tv. Silloin kun haluamme katsoa laadukkaita tv-ohjelmia, haluamme katsoa niitä kunnolla. Ja nautimme kyllä elokuvienkin katselusta! Pienestä läppärin, kännykän tai tabletin ruudusta tuijottaminen on ihan kamalaa! ;D
    Silti vaikka meillä on telkku, ei sitä arkisin juurikaan tuijoteta. Minä saatan katsoa ennen töihin lähtöä aamu-uutiset ja Beibe sitten illalla iltauutiset. On päiviä, ettei sitä avata ollenkaan.
    Sanomalehtiä meille tulee yksi paikallislehti. Olemme senkin tilaamisen lopettamista harkinneet. Töissä on mahdollisuus molemmilla lukea Aamulehti, niin halutessamme.
    Radiota kuuntelemme molemmat, koska meillä on radiokuulosuojaimet töissä. Rakastan musiikkia, mutta kuuntelen myös paikallisradioita, joista saa kivasti tietoa lähiseudun asioista.

    Kyllähän se on itse ihmisestä kiinni, miten haluaa aikansa käyttää ja mitä sieltä hirvittävästä mediatulvasta itselleen poimia. Mutta tiedän kyllä ihmisiä, joille television katselusta on tullut ihan ongelma. Valvotaan aamuyöhän jotain sarjoja tuijottaen ja sitten ollaan aamulla töissä ihan puhki. Eräskin tuttu ei uskaltanut ostaa uutta televisiota vanhan hajottua. Sanoi, ettei hän tee muutakuin istuu sitä tuijottamassa kaiket illat, jos sellaisen vielä hankkiin.

    Kipakoita pakkaspäiviä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä vain olemme telkkarin suhteen yksilöitä. Tuntuu vain että aika harvassa ovat ne, jotka osaavat pitää telkkari myös välillä kiinni, koska sen taustalla pyöriminen ja jatkuva katselu on tapa.

      Poista
  5. Minä olen ollut seitsemän vuotta ilman televisiota ja olen huomannut saman ilmiön, mainokset ja suurin osa ohjelmista aiheuttavat melkein fyysistä ärtymystä. Myös väkivalta- ja kieroilu/juonitteluohjelmien poisjättäminen on ollut hyväksi, jotain huonoa energiaa niistä tulee. Yle Puhetta kuuntelin aikaisemmin paljon, mutta koska sekin on muuttunut pelkäksi urheiluksi ja kikatteluhuutamiseksi, päällä on nykyisin Yle 1 tai sitten joku podcast.

    Areenaa katselen harvoin, lähinnä flunssassa, mutta käsityöpodcasteja katselen neuloessani YouTubesta. Omavaraisuus- ja permakulttuurijuttuja katselisin myös mielelläni, olisiko jollakulla laittaa suosituksia?

    Jutta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää ehkä joskus tehdä vaikka joku lista suosikkiyoutubekanavista, niitä on jonkun verran. Työmatkani junaosuus on 15-25min ja siinä on hyvä hetki katsoa juutuubista joku pätkä.
      Tuo on muuten hyvin sanottu, että väkivaltaisista ohjelmista tulee huonoa energiaa, näin juuri.

      Poista
    2. Tee ihmeessä lista, näitä vinkkejä kaipaa aina!

      Poista
    3. Listaa toivotaan ehdottomasti!

      Poista
  6. Kun digiboxi tuli, päätin, etten sellaista hanki ja niin jäi televisiokin pois.Läppäriltä katson lähinnä Areenaasta näkyviä dokumentteja, kotimaista draamaa ja elokuvia. Paikallislehti tulee, koska haluan lukea paperilta mitä minulle vielä oudossa ja uudessa kotikunnassa tapahtuu.Aamuisin selaan nettiuutiset mm. Yleltä ja sään. Radiota kuuntelin aiemmin paljon, nyt on jäänyt vähemmälle ja sen kuuntelu on selvästi minulle kausittaista."Uusi asia" on minulle kirjojen lukeminen, jota yritän petrata tänä vuonna. Tietokirjoja omistan ja luen koko ajan mutta kaunokirjallisuus on jäänyt vähemmälle.Äänikirjatkin ovat ihania, varsinkin sellaisia keskittymistä vaativia käsitöitä tehdessä, mutta harvoin niitäkin kuuntelen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritin kesällä kuunnella äänikirjoja, oli ihan kivaa, mutta hyvät palvelut oli maksullisia. Varmaan jossain vaiheessa yritän uudelleen. Nyt olen löytänyt englannin- ja ruotsinkieliset podcastit. Lukemisen suhteen olen huono, tai kai se on hyvä jos nukahtaa heti kahden sivun jälkeen :D

      Poista
    2. Mulla kun ei ole älykännykkää niin lainaan kirjastosta äänikirjat ja kuuntelen läppärillä - ei maksa mitään :) Minäkin aluksi nukahdin jo kirjan käteeni saadessani mutta treenauksella oon päässy jo ehkä kolmeen sivuun ennen nukkumatin kolkuttelua...

      Poista
  7. No kävitkö äänestämässä?

    VastaaPoista
  8. Täälläkin yksi supervähän telkkaria katsova! :) Lapsuudenkotoa muutettuani elelin vuoden päivät kokonaan ilman tv:tä, ja sen jälkeenkin telkkaria on tullut katsottua todella harvoin. Olen myöskin autuaan tietämätön kaikenmaailman viihdeohjelmista, ja tv on meillä vain elokuvien ja Netflixin katsomista varten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moni kehuu tuota Netflixiä. Itse en edes tiedä miten se toimii :D

      Poista
  9. Meilläkään ei ole telkkaria ollut vuosikausiin. Se ei silti poista sen mahdollisuutta, että ihminen kökkii ruudun ääressä turhuuksia kuluttamassa... Meillä telkkarittomuus on vienyt oleilua läppäreille, mutta väitän kyllä samaa, että tämä on suunnannut ohjelmien osalta meitäkin laadukkaamman materiaalin äärelle ja vähentänyt todella tv-tarjonnan katsomista.

    Tietopimennossa en silti haluaisi olla, eli luen uutiset ja sanomalehden päivittäin. Keltaisen lehdistön uutisista en ole kiinnostunut, eli tarkoitan ihan relevantteja uutisia. Olen sen verran tiedonjanoinen ihminen, että haluan pysyä jossain määrin kartalla pystyäkseni myös analysoimaan nykymaailman menoa ja omia arvovalintojani. Mielestäni monet asiat ja ilmiöt, jotka vaikkapa valitsen omaan elämäntyyliini, kaipaavat syvällistä analysointia ja esimerkiksi maailman talous- ja ilmastopolitiikan seuraamista. Mikään ei ole kovin mustavalkoista nykyisin. Reaaliaikaisen tiedon ääreltä pidän toki silloin tällöin taukoa, mutta luulen, että vuosien tietopimennossa olo saattaisi vaikuttaa ainakin minulla kykyyn analysoida jotain akuutteja eteeni tulevia asioita - myös töissä (museossa) :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, itse ainakin roikun somessa ihan liikaa, ja sitä kautta saan myös osan ajankohtaisista uutistiedoistani. Tieto ei vain ole kovin kattavaa ja siinä korostuvat lähipiiriäni kiinnostavat asiat.
      Itse olen välillä ollut niin ahdistunut maailman tilanteesta, että uutisten vähentäminen on ollut itsesuojelua. En tosiaankaan ole aina ylpeä siitä miten tietämätön olen, päinvastoin, usein nolottaa.

      Poista
  10. Olen uudelleen löytänyt äänikirjat ja olen niistä aivan täpinöissäni. Somen ja lehtien lisäksi käytän muutoin vähän mediaa eli äänikirjoille on tilaa arjessani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pienenä kuuntelin aivan järkyttävästi äänikirjoja ja niiden kuuntelussa on jotain todella rauhoittavaa. Minusta olisi kivaa jos joku myös lukisi minulle ääneen :D

      Poista
  11. Mun telkkarin katsominen on jäänyt todella vähälle ja kun tuo toosa tuosta joskus pimenee, niin ei taida olla uudelle tarvetta. Tällä hetkellä katson kaiken verkosta HDMI-piuhan kautta. Ollaan miehen kanssa ajateltu kotonakin tehdä alakerran olohuoneesta seurustelu- ja oleskelutila ja tehdä yläkertaan elokuvien katselutila, koska siellä on yksi huone vailla käyttöä. Radiota en kuuntele, mutta Spotify on käytössä. En tykkää kuunnella muiden kälätystä tai mainoksia. Lehteäkään ei minulle tällä hetkellä tule, mutta sen aion tulevaisuudessa tilata, koska minusta on ihanaa ottaa lehden kanssa se oma aika teekupposen kera.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo aika harvassa on radio-ohjelmat joiden juontajat ei olisi jotenkin edes vähän arsyttäviä kälättäjiä :D

      Poista
  12. Telkkarin katselu on meilläkin todella vähäistä. Talon ainoa telkkari on yläkerrassa huoneessa jota ei jakseta pitää lämpimänä talvella (paitsi joskus viikonloppuisin) ja kesällä ollaan niin paljon ulkona ettei ole aikaa telkkarille. Areenasta katsotaan joskus dokumentteja ja luonto-ohjelmia ja minä katson myös jonkun verran urheilua. Ja olen huomannut että sietokyky kaikelle "hömpälle" telkkarista tai radiosta on laskenut todella alas. En pysty juurikaan kuuntelemaan kaupallisia radiokanaviakaan. Ylen Radio Suomea kuuntelen autossa ja joskus kotonakin ja joitain radio-ohjelmia myöhemmin Areenasta (esim. Pyöreä Pöytä). Uutisia luen kyllä päivittäin netistä ja sanomalehdistä tulee paikallislehti ja Maaseudun Tulevaisuus, joka tuntuu olevan ainoa valtakunnallinen lehti joka kirjoittaa maaseudun uutisia.
    Ajamme useamman kerran vuodessa Hämeestä Ivaloon tai muualle Lappiin ja näillä pitkillä automatkoilla äänikirjat on tosi hyvä juttu, matka menee paljon nopeammin kun kuuntelee keskittyneesti jotain hyvää äänikirjaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Dokumenteista minäkin pidän, ei ole vain viime aikoina tullut mitään hyviä. Luonto-ohjelmia katson silloin kun on paha mieli tai haluan rauhoittua, mutta en sellaisia missä tulee liikaa surullista tietoa eläinten ahtaaksi käyvistä oloista. Ne jutut tiedän muutenkin :(

      Poista
  13. Hei Stella,
    ihana blogi sinulla! On mielenkiintoista seurata touhujasi ja lukea ajatuksiasi :)
    Tämä televisiottomuus ja sen aikaan saamat tunteet ovat tuttuja minullekin. En enää edes muista, milloin tv vielä aikataulutti elämääni, ehkä se oli joskus 90-luvulla, eikä silloinkaan pahasti. Jos eläisin yksin, kodissani ei olisi tv:tä ollenkaan. Yksinollessani en koskaan avaa sitä, en edes osaa tai ehdi kaivata tv-ohjelmia. Nautin äänettömyydestä tai kuuntelen mieluummin radiota. Se saa soida taustalla, kun puuhailen omiani.
    Olipa kiva huomata, että kaltaisiani on muitakin, yllättävän paljonkin. Omassa ystävä-/tuttavapiirissäni olen hieman outo lintu, joka ei tosiaankaan tiedä, mistä puhutaan, kun keskustelu siirtyy tv:n tarjontaan :)

    Aurinkoista kevättä!
    sh


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monella on tapa kotiin tullessa napsauttaa tv tai radio heti päälle, ja pitää niitä päällä taustameluna. En kestä! Yleensä kun tulen kotiin kaipaan hetken rauhaa ja hiljaisuutta ihmisten kanssa oleilun ja ruuhkajunan jälkeen. Muutenkin jos kuuntelen tai katson jotain haluan kuunnella tai katsoa, en pitää yllä outoa taustamölinää.

      Poista
  14. En ole omistanut televisiota ikinä, sen jälkeen kun kotoa muutin. Eli yli kymmenen vuotta on tullut vietettyä televisiotonta elämää enkä koe menettäneeni mitään, mutten tuomitse niitä jotka mielellään rentoutuvat sohvalla töllön ääressä. Ensimmäisen sanomalehtitilauksenikin tein vasta muutama kuukausi sitten maakuntalehden nettiversioon oikeastaan vain sen takia, että jostain syystä paperilehteä jaetaan postilaatikkooni. Useammin tulee kuitenkin vain lukaistua artikkeleiden nettiversiot läpi... Radiotakaan en viitsi kuunnella koska harvemmin sieltä tulee itseäni kiinnostavaa musiikkia tai ohjelmaa.

    Internetissä muuten tulee kyllä vietettyä ihan liikaa aikaa, mutta pyrin uskottelemaan itselleni, että käytän siitäkin ajasta osan viisaasti opiskellen monipuolisia asioita. Mielestäni jokaisen kansalaisvelvollisuus on pysytellä jossain määrin perillä, mitä päättäjämme milloinkin suhmuroivat, sillä edustuksellinen demokratia ei muuten toimi jos kansalaiset ovat täysin vaalivalheiden armoilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä jonkunlainen perilläolo asioista on toki hyvä, ehkä oma tapani hankkia tietoa asioista on vaan vähän... no omanlainen. Ongelmani on että minussa on ehkä vähän liiankin paljon maailmanparantajaa, ja asiat vaivaavat mitä enemmän niistä ottaa selvää. Yritän omilla teoillani ja valinnoillani tehdä osani...

      Poista
  15. Meilläkään ei ole telkkaria ollut digiajalla. Myimme omamme pois, kun digiboxit tulivat. Jossain meillä tietojeni mukaan on sellainen soitin, jolla voi kuunnella radiota, cd-levyjä ja kasetteja, mutta en ole nähnyt sitä vuosikausiin. Eikä lehtiäkään tule. Enkä ole kaivannut. Areenasta katselemme joskus illalla ennen nukkumista jonkin ohjelman, jos jaksamme. Hiljaisuus (luonnon omat äänet) on kauneinta musiikkia. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noniin, en ole ainoa! Musiikin kuuntelu on ihan kivaa, mutta usein huomaan että koko päivä on mennyt hiljaisuudessa, enkä ole edes muistanut että musaakin voisi kuunnella.

      Poista
  16. Miten päätät ketä äänestät, kun et seuraa yhteiskunnallisia asioita lainkaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tutustuin ehdokkaisiin ennen vaaleja. Ja kuten kerroin, kokonaan pimennossa näistä asioista on hyvin hyvin vaikea olla vaikka joskus haluaisikin.

      Poista
  17. Olen ope. Koulussa merkillistä kyllä nykyisin on niin, että ne oppilaat, jotka katsovat televisiota, yleensä tietävät jotain yhteiskunnasta. Näitä oppilaita on muuten todella vähän. Suurin osa oppilaista ei katso televisiota ollenkaan, vaan ainoastaan omaa somemaailmaansa. Luulen, että television katsominen on jotain sellaista, mitä tehdään yhdessä vanhempien kanssa, mikä tuo mukanaan ylimalkaan keskustelua ja pohtimista. Ja vahingossa uutisia ja ajankohtaisohjelmia ja luonto-ohjelmiakin. Arvaan, että tiedostavat ja/tai koulutetut vanhemmat voivat kehittää lapsukaisiaan ilman televisiota vallan mainiosti, mutta kun on kyse ihan tavallisista pulliaisista (olemme hyvin tavallisella alueella sijaitseva koulu, vähän keskitasoa huonompi kaikissa valtakunnallisissa mittauksissa), niin television katselu näyttää olevan suoraan verrannollinen lasten tietoihin yhteiskunnasta. Ja myös se, tuleeko kotiin paperinen sanomalehti. Meillä alle 1/3:lla tulee. Voi olla, että vanhemmat ovat tilanneet digilehden, mutta paperinen ilmeisesti helpommin saa lapsen selailemaan ihan vaan vahingossa ruokapöydässä tms.

    Tämän havaintomme vuoksi en pysty pitämään televisiota minään mörkönä. En edes sitä, että se on koko ajan auki, koska silloin tulee myös vahingossa katsottua mahdollisesti maailmankuvaa avartavampiakin ohjelmia, joite ei muuten katsoisi. - Tämä kaikki siitä huolimatta, että omassa kodissa telkkari on viikolla auki yleensä vain klo 20.30-21.30. Lauantaina sitten pidempään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja unohdin muuten sanoa, miten lukunopeus paranee tekstitettyjä tv- ym.-ohjelmia katsottaessa. Kun yläkoulussa näyttää nykyisin tekstitettyjä elokuvia, on joka luokalla muutamia oppilaita, jotka elokuvan jälkeen, kun tehdään tehtäviä, toteavat, etteivät ymmärtäneet juonta kunnolla, koska eivät ehtineet lukea tekstityksiä. Väitän, että tekstitettyjen ohjelmien katsominen ennen pakotti heikot lukijat lukemaan nopeammin ja antoi myös jatkuvaa harjoitusta kirjakielen lukemisesta. Nyt nämä samat oppilaat lukevat vain toistensa lyhyitä viestejä ja netistä lähinnä katselevat kavereidensa tubetusta.

      Poista
    2. Olet oikeassa että ei se telkkari mikään mörkö ole, jos osaa valita katsomansa asiat oikein. Tuossa on varmasti perää, että jos kodissa on tapana katsoa esimerkiksi uutisia, saa lapsikin siinä sivussa käsityksen ajankohtaisista asioista. Paperilehtien kohdalla on varmasti myös noin kun sanot. Paperilehteen on helpompi katsoa ja monesti senkin lukeminen voi olla yhteinen juttu.

      Poista
    3. Vielä tuohon sinun jälkimmäiseen kommenttiin. Ompa surullista :( Minulla ei ole lapsia, joten nuo jutut eivät ole arjesta tuttuja. Toki käy järkeen että hyvän suomenkielen lukeminen tai kirjoittaminen missä muodossa tahansa kehittää.

      Poista
    4. Televisio ei ole välttämättä oikea tapa saada tietoa. Opettajana luulisi tietävän, että television kanssa ei voi kommunikoida. Televisiota ei lähtökohtaisesti voi pistää toiseen välilehteen ja hakea lisätietoa aiheesta. Koska tieto on etukäteen valittua ja se toistuu usealta kanavalta, ja se toistetaan samojen naamojen kautta, syntyy mielikuva tiedon luotettavuudesta. Etenkin, kun se sama naama oli täällä jo kymmenen vuotta sitten lukemassa uutisia.

      Television kautta on helppo ohjata ihmisiä ja heidän tapaa miettiä. Netti on siksi oppimiseen parempi paikka, jos sen tekee muualta kuin Wikipediasta. Meille ainakin opetettiin yläasteella se, ettei Wikipediasta kannata sisältöä ensisijasesti katsoa, koska se on nimenomaisesti yhteisön tuottamaa sisältöä ja yhteisö piiloutuu nimimerkkien tai IP-osoitteiden taakse.

      Väitän, että paras tapa oppia, on oppia se muualta kuin televisiosta.

      Hyvä tapa oppia on käydä kirjastossa tai netissä.

      Pelkästään YouTubesta voi oppia kuukaudessa enemmän kuin televisiosta vuodessa.

      Poista
  18. Teininä 90-luvulla katsoin paljon telkkaria ja imin vaikutteita (suosikkini oli Villi pohjola). Tuolloin tv loi eräänlaisen kuvitteellisen yhteisön. Tajusin eilen, että nyt tuota kuvitteellista yhteisöä rakentavat minulle omavaraisuus- ja hirsitaloblogit ja monet Facebook-ryhmät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on totta. Itse sisäänpäin kääntyvänä tyyppinä nautin kyllä somen vähän ehkä valheellisesta yhteisöllisyydestä. Periaatteessa tiedän että sometuttavuudet eivät korvaa oikeaa kanssakäymistä, mutta koska arkeni on sellaista etten ehdi ja jaksa olla aina sosiaalinen, saan somesta kuitenkin sen fiiliksen etten ole ihan yksin. Ja tunnen itseni normaalimmaksi kun olen löytänyt myös samoin ajattelevia ihmisiä :D

      Poista
  19. Suosittelen kaikille lämpimästi netin käyttämisen vähentämistä, Facebookin ja muiden käytön lopettamista. Itse lopetin Facebookin käytön ja kaikkien mahdollisten vastaavien käyttämisen kokoneen 3 vuotta sitten. Ynnä vähensin netin käyttöä huomattavasti. En myöskään omista älypuhelinta. Tapaan ihmiseni kasvokkain, valitsen ihmiseltä ihmiselle-palvelua sieltä missä moista ikinä vain on enää saatavilla. En ota puhelinta, sitä wanhaa mallia olevaakaan, mukaan, kun lähden liikkumaan, yleensä luonnonhelmaan. Telkkaria pahempana ongelmanapidän nettiä ja älyluureja. On hirveää katsoa kahviloissa puhelintaan räpläävien vanhempien välinpitämättömyys lapsiaan kohtaan. Esimerkiksi. Telkusta tulee katsottua uutiset ja satunnaisesti dokkareita. Lehtiä luemme yhdessä perheenä, keskustelemme maailman tapahtumista ja ilmiöistä. Luurit ruokapöydässä kielletty. Facebook-riippuvuus riivaa enemmistöä kuin rutto. Monille on kaiken maailman "Satua, valkeutta, kauneutta ja mietelausetauluja matkailun kera"-blogien teosta tullut stressaavaa, kaikennielevän-ahdistavaa pakko-oire-tasoista elämänsisältöä. Mä sitten vihaan valheellista verkkomaailmaa, eikä mua saisi sos.medioihin takaisin enää millään ilveellä. Tähän blogiin eksyin hakiessani remppaneuvoja ja -niksejä.

    VastaaPoista
  20. Ulkona puuhaillessa, oli se sitten puutarhatöitä, metsähommia tai eläintenkanssa puuhaillessa en kuuntele muuta kuin luonnonääniä ja nautiskelen niistä��

    VastaaPoista
  21. Ilman televisiota 16. kesäkuuta 2018 kolme vuotta.

    Ilman radiota n. vuodesta 2012.

    Ilman Facebookia ja Twitteria tästä vuodesta 2018. En kaipaa mitään näistä enää, elämä on niin paljon parempaa ilman. Ei enää draamaa Facebookista tai turhaa tietoa sivun täydeltä Twitteristä. Facebookiton elämä nopeutti puhelintani ja akku kestää nyt uudenveroisesti! Ennen luulin, että uusi puhelin olisi ratkaisu.

    Onneksi jätin väliin ja kokeilin mistä muusta ongelma voisi johtua!

    Minulla ei ole Whatsappia. Sapettaa selitellä jokaiselle miksei. Minä en halua olla ohjelmassa, joka on Facebookin omistuksessa. Minun talous ei kaadu, jos joudun soittamaan tai viestimään DNA:n kautta - pakettejakin liittymässä ja nopea netti jolla seurata parempaa "televisiota" YouTubesta. Maksan 21,90 euroa kuukaudessa, netti on 50 Mb/s. En tajua kuka käyttää televisiota!

    Paitsi jotkut ja sen huomaa, kun tuleen vierailemaan, monet istuvat vain televisioillaan tai älypuhelimillaan - parhaimmillaan samaan aikaan. Ihmisen arvot eivät pysty keskittymään kahteen asiaan samanaikaisesti! Testaa itse, kun luet kirjaa ja tulee tekstiviesti, menet tietysti lukemaan sen, samalla saatat unohtaa mihin kohtaan jäit kirjassa! Jos et reagoi puhelimeen millään tavalla, olet kärryillä.

    Lopetin myös nettikavereille juttelemisen, jos en tunne heitä nimeltä, tai jos emme ole tarpeeksi läheisiä. Minulla on kyllä aikaa keskustella, mutta eniten nautin Facebookin jätön jälkeen kasvokkain tapahtuvasta viestinnästä tai vähintään sellaisesta viestinnästä, missä voi kuulla ihmisen puhetta. Hitsi, jopa tavallinen tekstiviesti on läheisempi tapa kertoa asioita kuin tykkäys profiilikuvaan.

    Tähän talouteen ei televisiota enää tulee ja vaikka asun yksin, minulla ei ole tylsää, toisin kuin muut väittää. Jotkut jopa ihmettelevät, että miksei ole televisiota. Etkö seuraa uutisia? Uutiset, niin negatiivisia, ettei kiitos. Urheilu sellaista, että urheilen enemmin itse. Radiosta soi samat biisit, siksi maksan Play Musiikista. Elokuvia vuokraan, kun tulee halvemmaksi kuin Netflix.

    Jos jotain kadun, niin sitä, etten ole herännyt tällaiseen elämään jo kymmenen vuotta sitten!

    VastaaPoista

Blogger Template Created by pipdig