Koiramainen joulutervehdys -lauman esittely

Kuten olette instan puolella saaneet nähdä, karvainen jouluvieraamme on viihtynyt hyvin. En ole vielä tehnyt asiasta virallista, mutta näyttää vahvasti siltä että Fifi, nykyisin Aslan jää osaksi laumaamme. Viimeinen viikko on mennyt täysin koirien ehdoilla rauhallisissa merkeissä. Otimme tulokkaan vastaan Apumiehen luona, koska suuremmassa talossa koirilla oli enemmän tilaa tutustua ja tarvittaessa väistää toisiaan. Tarvitsin myös suihkua matkalaisen pesuun. Kärhämiä on toistaiseksi tullut vain siitä, että Fantan on todella omistushaluinen ruuan suhteen. Tästä tulikin mieleen että joku kysyi miten koirat ovat selvinneet muutosta. Todella hyvin! Yksinolot uudessa kodissa ovat menneet ilman ongelmia. Olemme olleet suurinpiirtein puolet viikosta kaupungissa mukavuuksien äärellä pesemässä pyykkiä, asioimassa ja hakemassa juomavettä ja puolet viikosta Vasarassa touhuamassa. Järjestely tuntuu toimivan.


Aslanin myötä laumaani kuuluu siis nyt kolme koiraa. Kaikki ovat Viipurista. Kolme koiraa on todellakin jo lauma, sen olen parissa päivässä huomannut. Käytännön kannalta kaksikin riittäisi, mutta koska Banton täytti syksyllä kymmenen, ja nuorempi Fantan ei pärjää ainoana koirana, halusin uuden tyypin mukaan kun sopiva löytyy. Mietin pitkään onko reilua kiusata vanhusta uudella perheenjäsenellä, mutta tällä hetkellä mummeli on hyvissä voimissa eikä todellakaan jää nuorempien jalkoihin. Halusin varmuuden vuoksi kuitenkin vähän rauhallisemman aikuisen koiran ja sen verran pienen ettei vanhusta jyrätä.


Banton-mummo, metsäsnautseri, on ensimmäinen alusta asti oma koirani ja samalla myös se erityisin. Se on aina ollut vähän erilainen kuin muut koirat: rauhallinen, nuorena todella arka, vieraille etäinen, äärimmäisen nirso, mukavuudenhaluinen ja kaikin puolin kissamainen. Köllimisen lisäksi se pitää erityisesti omaehtoisesta myyrä- ja jänisjahdista. Se on yhden ihmisen koira ja huolehtii nykyään minusta enemmän kuin minä siitä. Se lukee eleitä ja tunteita kiusallisen hyvin ja on nyt vanhuksena herkempi ja ihanampi kuin koskaan. Huomaan, että käytän sen kanssa todella harvoin enää varsinaisia käskysanoja, se tietää mitä pyydän ja aion ennen kuin tiedän itsekään. Bantonilla epäillään alkavaa nivelrikkoa takapäässä ja sillä aloitettiin syksyllä kipulääkitys ja fysioterapia kovien lihaskipujen takia. Hoito on auttanut paljon, toki niitä jatketaan. Varsinkin oma piha ja pääsy pehmeille lenkkipoluille muuton myötä on piristänyt sitä aivan valtavasti.


Fantan, idän partapystykorva, on viisivuotias uros, joka Bantonin tavoin tuli minulle pahimmassa teini-iässä. Olin juuri menettänyt edellisen koirani ja halusin auttaa jonkun koiran pois tarhalta talveksi. Fantan oli tarhalla liian raju asumaan pikku pentujen kanssa ja liian pieni muuttamaan aikuisten seuraan. Se muutti meille ja todellakin, rasittavampaa koiraa en ollut ikinä tavannut. Fantan oli saanut jo haavan silmäänsä ja olisi varmasti päässyt vielä hengestään. Fantan on jonkunlainen sekoitus terrieriä ja pystykorvaa, ääni ja energiatasot ovat periytyneet ja tuplautuneet kummaltakin puolelta. Se on myös todella riistaviettinen. Ensimmäiset vuodet olivat haastavia, erityisesti eroahdistus aiheutti harmia. Fantan on sittemmin rauhoittunut eri koiraksi. Se on kiltti, rohkea, utelias, nopea ja todella älykäs. Se haluaa olla mukana ihan kaikessa, eikä pelkää ketään tai mitään. Se on koostaan huolimatta melkoinen sylivauva ja rakastaa olla lähellä. Niin ja ruokaa. Fantanin rrrrrakastaa ruokaa.


Aslan, harvinainen karkeakarvainen siilikoira, on nyt ollut luonamme vasta viikon, emmekä tietenkään tunne tyyppiä kovinkaan hyvin. Aslanin ikäarvio on 6 vuotta, toivon että se olisi nuorempi. Innostuessaan se on todella leikkisä, mutta toistaiseksi nukkuu myös paljon. Aslan on todella kiltti, höpsö ja tuntuu pitävän koiralaumassa elämisestä. Aslan tuotiin syksyllä Viipuriin koiratarhalle Pietarin suunnalta pienestä kylästä. Siellä se oli majaillut koiria pelastavan mummon luona. Aslan on selkeästi tottunut asumaan sisällä, mutta hihnassa kävelyä ja vieraita se pelkää. En tiedä minkälaisella hoidolla tämä siilin ja mäyräkoiran sekoitus on ollut, turkin alta paljastui esimerkiksi mutkalle luutunut joskus murtunut hännän pää. Tällä hetkellä Aslan vaikuttaa unelmakoiralta, mutta uskon että sen sisäinen terrieri vielä herää henkiin ja saamme nähdä vähän terhakkaamman omatahtoisen koiran.


Näillä koiramaisilla terveisillä haluan toivottaa kaikille oikein hyvää ja rentoa joulun aikaa! 
Jatkan joulutunnelmointia instagramin puolella, joten kannattaa pysyä mukana. Tästä joulusta tulee aika erilainen. Vietämme sen Apumiehen kanssa kahdestaan Vasarassa. Välillä olin vähän surullinen, etten vieläkään pääse laittamaan kaunista, ihanaa, koristeellista ja täydellistä joulua omaan kotiin, mutta koitan kääntää asian hyväksi ajattelemalla, että eipähän tarvitse hössöttää ja stressata. Toisaalta, ihana ajatella että niiden jouluhössötyksienkin aika tulee vielä!

Terveisin, Stella

SHARE:

8 kommenttia

  1. Olipa kiva päästä lukemaan esittelyt koko kolmikosta. Mukava nähdä kun joku arvostaa lemmikkinsä jokaista piirrettä, sillä eihän se arki aina helppoa ole minkä tahansa eläimen kanssa ja jokainen on oma persoonansa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu eihän näistä voi kun tykätä! Asennekysymys. Rescuekoirien kanssa on myös aina varauduttava kaikkeen. Koiran ulkonäöstä ja tarhakäyttäytymisestä voi päätellä jotain luonteenpiirteitä tai rotuja, mutta todella monesti koiran käytös muuttuu kotioloissa, yleensä parempaan.

      Poista
  2. Ihana esitely karvateista,niin upeeta, että olet pelastanut ne . Mulla on Väinö, 6v Vironpoika, on kyl niin herkkä tapaus, loukkaantuu vähän kaikesta, komentaa ei koskaan tarvii, niin elämäni koira <3. Seuraan mielenkiinnolla projektisi etenemistä, itsellä talonhaku meneillään. Mukavaa Joulunaikaa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On nämä rescuet kyllä ihan oma lukunsa :D Moni esimerkiksi aina luulee että nämä olisi jotenkin tottuneet kylmiin keleihin ja tyytyisivät vähään, ja pöh. Kaikki paleltuvat pienestäkin pakkasesta ja rakastavat sängyssä nukkumista. Joskus oikein uhkailen että otan seuraavaksi huskyn joka viitsii talvisin lenkkeillä.

      Poista
  3. Oikein mukavaa joulua teidän laumallenne :)

    VastaaPoista
  4. Toivoinkin että Siilikoira ei tulisi vain kotihoitoon ��
    Ihanaa joulua sinulle ja koko laumalle minimökkiin
    -Leinikki

    VastaaPoista
  5. Sinulla riittää nyt vilskettä! Luulen, että vanhimman kannalta on hyvä, kun on hyörinää ympärillä sopivassa määrin, se pysyy virkeänä nuorempia seuratessa :).

    VastaaPoista

Blogger Template Created by pipdig